Reformissa on unohdettu nuoruus

Olin taannoin ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivillä luennolla, jossa psykologi Satu Lähteenkorva oli puhumassa työssä jaksamisesta. Lähteenkorva on aiemmin työskennellyt oppilaitospsykologina ja toimii nyt työpsykologina. Sadulta kysyttiin tilaisuudessa ammatillisen koulutuksen reformista, että miten hän katselee psykologina reformia ja sen vaikutusta nuoriin. Satu käytti puheenvuoron, sekä työpsykologina että ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan nuoren äitinä. Satu kommentoi olevansa äärettömän huolissaan. Hän totesi, että se mikä on nuorille toiselle asteelle siirtyessä erityisen tärkeää, on koulutuksen rakenne. Rakenteet ja vertaiset eli opiskeluryhmä luo turvallisuuden tunnetta. Ja nämä peruskalliot reformi ja koulutuksen säästöt ovat hajottaneet ammatillisesta koulutuksesta. Satu lisäsi vielä, että nuoret eivät opi itseohjautuvuutta itseohjautumalla, vaan se on taito mitä pitää opettajaa ja nuorten pitää sitä saada sitä myös turvallisesti harjoitella.

Säästöt ovat ravistelleet ammatillista koulutusta ankarasti, opetuksen kontaktituntimäärät ovat tippuneet ja aikuisen aikaa on huomattavasti aiempaa vähemmän. Osa opinnoista tehdään ns. etätöinä itseohjautuen ja tehtäviä tehden, vaikka kotona. Häpeilemättä myönnän, että itselleni etäpäivät olisivat tuossa iässä tarkoittaneet vapaa-aikaa ja sitä se tuntuu olevan nuorillekin. Nuorilla on nyt valtavasti aikaa pelata ja viettää aikaa eri sosiaalisen median yhteisöissä. Monesti se vaan ei oikein tue ammatillista kasvua tai tue työelämään. Ja tämä on meidän aikuisten vastuulla.

Jokainen nuorten kanssa toimija tietää, kuinka merkityksellinen opiskeluryhmä on nuorelle. Se, että tulee hyväksytyksi ja arvostetuksi turvallisen ryhmän jäsenenä, on yksi opinnoissa menestymisen edellytys. Eikä tämä tarve muutu aikuisuudessakaan. Peruskoulussa vielä kuljetaan tiiviisti ryhmässä ja aikuisen ohjauksessa. Edelleen lukiolaiset saavat jatkaa tällä reitillä ja kasvaa vielä kolme vuotta. Ammatillisen puolen nuoret näkevät ryhmäänsä muutaman tunnin päivässä, koska jokainen menee omia polkujaan. Ryhmäytymistä ei varmasti näissä olosuhteissa tapahdu, kuten ennen ja se vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen. Vahva ryhmän tuki antaa olosuhteet, joissa voi kasvaa turvallisesti aikuisuuteen ja samalla nuorelle jää rauha opiskella ammattiin.

Itseohjautuvuutta peräänkuuluttaessa unohdetaan usein, että nuoren aivot ovat valmiit vasta 25 –vuotiaana. Esimerkiksi tapahtumien syy- ja seuraussuhteisen ymmärtäminen kehittyy yllättävän myöhään. Meillä on tarve saada nuoret työelämään, kunniallisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja toki suurimmasta osasta sellaisia tuleekin reformista ja säästöistä huolimatta. Mutta fysiologiaa emme voi muuttaa, monella nuorella kasvu on kesken vielä 16 ja 17 –vuotiaana, monilla paljon myöhemminkin. Nämä nuoret ovat tuuliajolla, kun olosuhteet ovat kovin repaleiset, aikuisen ja ryhmän tuen uupuessa. Odotetaan nuorten oppivan vastuuta, mutta keinoja siihen ei saada, koska nuoria ei ehditä opettamaan ottamaan vastuuta. Opetettiin sitä ennen uimaankin heittämällä laiturilta ja kaikki eivät hukkuneet, jos oppivat uimaan. 

Reformi-infoissa muutamia vuosia sitten, kysyin, että mitä tehdään, jos lähes kaikille nuorille yksilöllinen polku olisikin sitä, että aikuisen tukea, kontaktitunteja ja ryhmässä olemista tarvittaisiinkin mahdollisimman paljon? Siihen ei ollut vastausta. Nyt olen sen vastauksen saanut. Ne tippuvat, jotka eivät selviä muuttuneissa olosuhteissa. Kyse ei monenkaan nuoren kohdalla ole siitä, etteikö ala tai ammatti olisi ollut kiinnostava tai sopiva. Vaan siitä, ettei nuorelle annettu mahdollisuutta kasvaa ammattiin tarvittavissa olosuhteissa ja tarvittavalla tuella. Säästöt syrjäyttävät nuoria, vaikka kuinka muuttaisimme tapaa toimia. Koska nuoruutta ja kasvua aikuiseksi emme pysty mitenkään muuttamaan.

Luvalla sanoen olen psykologi Lähteenkorvan linjoilla ja valtavan huolissani nuortemme tulevaisuudesta. Ohjaamolla otamme vastaan viikoittain nuoria, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa. Saamme tänne vain jäävuoren huipun kuitenkin, eli ne ketkä uskaltavat lähteä pettymyksen jälkeen eteenpäin miettimään uutta. Nuorten selkeä viesti on, ettei kukaan välitä, koska ei ole aikaa. Ryhmään ei ole useinkaan päässyt mukaan ja moni nuori ei edes tiedä mitä opinnoissa olisi pitänyt tehdä. Emme ole pienen ongelman äärellä ja sitä ei korjaavalla toiminnalla saada kuntoon. Opettajat tekevät edelleen hyvää työtä, kasvattavat nuoriamme, niin ammattiin kuin elämäänkin. Mutta heille on annettava siihen resursseja. Vain siten toteutuu reformin ajatus yksilöllisistä poluistakin. 

Maakuntajohtaja Laura Leppänen vieraili Lahden Ohjaamolla ja kysyi meiltä ohjaamolaisilta, että jos hänellä olisi taikasauva, mitä sillä pitäisi tehdä parantaaksemme nuorten elämää? Toiveeksemme nousi välittömästi ammatillisen koulutuksen lisärahoitus, jolla tuettaisiin opetuksen ja kontaktituntien määrää ja panostettaisiin ryhmätoiminnan kehittämiseen.  Tiedän, ettei taida maakuntajohtajan taikasauvalla välttämättä olla mahdollisuus koputella sitä kirstua, mutta toivon viestimme menevän silti eteenpäin.

Kun rahoitus on vedetty tiukalle, on ammatillisessa koulutuksessa jouduttu tekemään toimenpiteitä, mitkä eivät kohtaa nuoren tarpeisiin. Jos opiskelija ei pysy menossa mukana ja hän ei otakaan itseohjautuen vastuuta, syytetään nuorta. Ja kun hän ei nohevasti porskuta suunta selvänä ja motivaatio tapissaan eteenpäin, ongelmista tulee nuoren ongelmia. Lopulta usein todetaan, ettei nuori motivoidu, pysty tai kykene ja tällöin nuoren pettymys on valtavaa. Siinä kohtaa nuori osaa harvoin sanoa ääneen, mikä opinnoissa hiertää ja mitä olisi ollut tarve saada lisää. Ja usein se nuoren ainoa tarve olisi ollut turvallinen opiskeluaika, aikuisen ja ryhmän tuki.

Reformin tuomaa viestiä on viety ammatillisesta koulutuksesta eteenpäin, nyt olisi aika jonkun sitä kuunnella ja sen lisäksi siihen tarttua. Tulevaisuutemme Suomi tarvitsee näitä nuoria tekemään työtä ja meillä aikuisilla on valta meidän nuoremme saatella ammattiin ymmärtäen nuoruutta ikävaiheena. Siinä ikävaiheessa meidän aikuisten tuki ja läsnäolo on erityisen tärkeää. Parhaat muistot jäävät uinnin opettelustakin niille, joita aikuinen kannattelee, neuvoo ja kannustaa, niin kauan kuin omat taidot ovat kehittyneet tarpeeksi. Silloin hukkuminen ei ole mikään vaihtoehto.

Kirjoittaja on seurannut ammatillisen koulutusta työssään vuodesta 2005 ja ohjaa nuoria päivittäin koulutukseen Ohjaamo Lahdessa.

Töitä opintojen ohella?

Vaikka Suomessa opiskelijalla on oikeus Kelan myöntämään opintotukeen ja –lainaan, eivät tuet välttämättä riitä kattamaan kaikkia opiskelijan menoja. Tämä on yksi keskeisimmistä syistä, miksi moni työskentelee opintojensa ohella. Myös arvokkaan työkokemuksen kerryttäminen toimii hyvänä motivaation lähteenä työntekoa kohtaan.

Yleensä työsopimukset tehdään osa-aikaisiksi tai työntekijä on ”tarvittaessa töihin kutsuttava”, jolloin aikaa jää myös opinnoissa etenemiselle. Ideaalisessa tilanteessa töiden teko ei häiritse opintojen etenemistä tai riittävää vapaa-aikaa. Se, että toteutuuko tämä käytännössä, on pitkälti kiinni opintojen hektisyydestä, tehdyistä työtunneista sekä omasta ajankäytön suunnittelusta. Nykyään opintojen etenemiseen ja tutkinnon sisältöön voi vaikuttaa suurilta määrin myös itse.

Keskustelimme aiheesta työssäkäyvän opiskelijan kanssa.

”Opiskelen teollista muotoilua Lahden ammattikorkeakoulussa, ja teen opintojeni ohella töitä Sibeliustalon narikassa. Itselleni suurin syy tällä hetkellä työn tekemiseen on lisätienestin saaminen. Tärkeintä jaksamisen kannalta on kuitenkin löytää hyvä työpaikka, jossa viihtyy. Parhaimmillaan työnteko tuo vastapainoa opiskeluun ja voi toimia pienenä hengähdyshetkenä. Teen itse töitä jaksamiseni mukaan, keskimäärin yhden vuoron viikossa. Koen löytäneeni tasapainon opiskelun, työn ja vapaa-ajan välillä.” 

- Emmi, 22v.

Vinkkejä tasapainon löytymiseen:

• Hommaa kalenteri, johon aikataulutat itsellesi kaikki menot, koulutehtävien palautuspäivät ja tentit. Varaa kalenterista aikaa palautuspäivien lisäksi myös tehtävien tekoon ja tentteihin lukemiseen. Pyri pysymään kalenteriin luodussa aikataulussa, jotta vältyt turhalta stressiltä.

• Priorisoi asiat. Päätoimisena opiskelijana ensisijainen tehtäväsi on opiskelu. Toki uudet elämäntilanteet ja taloudelliset syyt saattavat vaikuttaa tärkeysjärjestykseen. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että töidenteko häiritsee opintojen suunniteltua etenemistä tai se, että ajat itsesi hermoromahduksen partaalle yrittäessäsi suoriutua kaikesta. Tee siis töitä jaksamisesi mukaan!

• Ajattele hyötyjä ja tulevaisuuttasi. Vaikka joskus tiukan aikataulun johdosta positiiviset ajatukset työntekoa tai opiskelua kohtaan tuntuvat mahdottomilta, pyri ajattelemaan syitä miksi teet kaiken. Lisätienestin avulla ruokapöydästä löytyy arkena muutakin kuin nuudelia, ja mikäli ylimääräistä jää, voi sen ansaitusti käyttää itsensä hemmotteluun. Opintojen ohella töitä tehden kartutan työkokemustasi, jota työnantajat osaavat varmasti arvostaa. Tulevaisuudessa työllistymismahdollisuutesi voivatkin olla monipuolisemmat ja paremmat.

• Huolehdi hyvinvoinnistasi. Ole itsellesi armollinen ja muista varata aikaa myös rentoutumiselle, rentouduit sitten kavereita nähdessä, elokuvia katsellessa tai kuntoillessa. Tiukan paikan tullen voit varata kalenteriin aikaa vapaa-ajallesi.

Ohjaamo Lahdessa on tarjolla monipuolisesti erilaisia työmahdollisuuksia myös opiskeluiden ohelle! :)

Välivuosi | Ulkomaille!

Välivuotena voi viettää aikaa myös ulkomailla. Koko vuotta ei tarvitse olla etsimässä itseään Intian auringon alla tai opiskelemassa otsa hiessä ylistetyissä yliopistoissa, vaan voit olla myös osan välivuodestasi kokemassa ja oppimassa uutta ulkomailla.

Monipuolinen kielitaito erottaa sinut joukosta ja vahva kielellinen osaaminen vaikuttaa positiivisesti etenkin työnhaussa. Lisäksi ulkomaalaiset kontaktit ja ystävät ovat tärkeitä etenkin, jos on kiinnostunut kansainvälisestä urasta tai opiskeluaikana vaihtoon lähtemisestä.

Työtekoon on paljon erilaisia mahdollisuuksia ulkomailla. Ulkomailla hankitty työkokemus on kuin ässä hihassa työnhakemisen kannalta. Vapaaehtoistyöt ovat jokaisen osapuolen kannalta kehittäviä. Myös ulkomaalaiset koulut tarjoavat avoimia kursseja ja ne varmasti näyttävät hyvältä yhteishaussa.

Au pairina työskentely voi olla juuri sinulle sopiva vaihtoehto, jos haluat arkista työkokemusta ja kontakteja. Uusia tuttavuuksia, kielitaitoa ja kansainvälistymistä ei voi vähätellä.

Matkustelu voi muutenkin olla hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi reppureissaaminen voi antaa sinulle uusia näkökulmia ja hieman välimatkaa omaan elämääsi. Matkailu avartaa ja reissunpäällä voit kehittää itseäsi lukuisilla eri tavoilla.

Aloita uusi harrastus ulkomailla! Se voi olla kung fu:n opettelu tai jooga. Voit harjoitella kirjoittamista eri maissa tai useiden kulttuurien persoonallisia käsitöitä. Eri kielten opettelu ja paikalliset tavat vahvistavat kansainvälistä osaamistasi.
Haluatko lähteä ulkomaille? 
Tule keskustelemaan erilaisista vaihtoehdoista Ohjaamo Lahteen!

Tapahtuman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/events/1599972633639977/

Kirkkokatu 21 E, sisäpiha
15140, Lahti

tai ota yhteyttä!

ohjaamo.lahti@lahti.fi
050 398 5665

Välivuosi | Mitä haluan tulevaisuudessa?

Välivuosi saattaa osua kohdallesi sen takia, ettet tiedä mitä haluat tehdä tulevaisuudessa. Et voi lähteä opiskelemaan haavealaasi, sillä et vielä tiedä mikä se on. Aiemmassa koulussasi on voitu ohjata opintojasi ja olet ehkä keskustellut jonkun kanssa siitä, mihin voisit tulevaisuudessa suunnata, mutta mitään konkreettista ei ole lyöty lukkoon.

Mistä voit aloittaa?

Ensimmäisenä sinun tulee oppia tuntemaan itsesi ja miettiä, mitä haluat tulevaisuudelta. Seuraavaksi sinun tulee aloittaa ammatinvalintaprosessi. Voit etsiä tietoa eri ammattialoista ja tutustua työelämään tai opiskelupaikkoihin. Ammatinvalintasuunnitelmassa on hyvä pohtia, haluaako koulutusta vai yrittääkö astua suoraan työelämään.

Hyvä ajatus on myös miettiä ammatinvalintaa harrastusten ja kiinnostusten kohteiden mukaan. On olemassa useita ammatinvalintatestejä netissä. Niitä voi olla hauska tehdä ja niistä voi saada hyviäkin ideoita, mutta netissä on hyvä suhtautua tietoon kriittisesti. TE-toimiston tarjoamat ammatinvalinnanohjaus tai koulutusneuvonta voivat hyödyttää sinua. Apua saa myös esimerkiksi ammatinvalintapsykologilta.

Työelämään hyppääminen voi olla haluamasi vaihtoehto. Ilman koulutusta voi olla vaikeaa saada mitään töitä, mutta esimerkiksi ammattikoulun tai lukion jälkeen se ei ole mahdotonta. Ensin tulee miettiä minkä alan töihin haluaisit hakea. Kannattaa pitää tavoitteet realistisina, jos pohjalla ei ole juurikaan koulutusta. Sinun täytyy olla aktiivinen työnhaussa. Kannattaa kerätä erilaisia työkokeiluja tai käydä vaikka tekemässä vapaaehtoistyötä.

Jos kuitenkin haluat jatkokoulutukseen, kannattaa tutustua eri alan koulutuksiin netissä, kyselemällä tuttavilta tai tuntemattomilta ja konkreettisesti vierailla oppilaitoksissa. Kannattaa selvittää, mitä haluamasi koulun hakuun tai pääsykokeisiin vaaditaan.

Mielesi voi muuttua monta kertaa vuoden aikana ja se ei haittaa ollenkaan! Hyödyllisempää ja tuottavampaa on selvittää aluksi kerralla, mihin tähtäät tulevaisuudessa. Kun tavoitteet ovat selkeitä, voit lähteä suunnittelemallesi polulle ja kulkea sitä sinulle sopivassa tahdissa.

Tule Ohjaamo Lahteen keskustelemaan Sinulle sopivasta reitistä kohti haluamaasi tulevaisuutta ja haaveammattia!

Ohjaamo Lahti
Kirkkokatu 21 E
15140 Lahti